Eilen seikkailtiin porukalla ympäri Ubudin lähiseutuja.
Aamulla heräsin edelleen vatsa sekaisin ja kipeänä, mutta olin päättänyt kiven kovaan käyttää hyödykseni upean diilin, joka oltiin tehty porukalla paikallisen Dikon kanssa. Kundi asuu ilmeisesti Australiassa nykyään, mutta on täältä kotoisin ja tuntee paikat kuin omat taskunsa. Toissapäivänä käytiin Dikon kyydillä syömässä mainiossa ravintolassa ja sovittiin, että se käyttää meidät koko päivän retkellä pelkän auton vuokran ja bensan hinnalla. Viiteen osaan jaettuna hintaa tuli 90 000 IDR (maksettiin kaikki kyllä 100 000 rupiaa eli 6,6€ per naama, koska Diko oli niin loistava tyyppi!) Oikean matkanjärjestäjän kanssa oltais maksettu tuplasti, aikaa olis ollut vähemmän eikä olis ollut yhtään niin hauskaa.
Joten aamiaisen jälkeen vedin naaman täyteen Imodiumia, maitohappobakteeria, Panadolia ja täältä ostamiani spirulina-chlorella-pillereitä, jotka buustaavat vastustuskykyä. Meitä hyppäsi Dikon kyytiin viisi ihmistä, ja skoottereilla perässä ajoi neljä. Oltiin kaikki tavattu hostellilla, lähes kaikki eri maista kotoisin ja kaikki oltiin reissun päällä soolona. Oli hyvä meininki 😄
Ensimmäisenä pysähdyttiin tiirailemaan huikeita riisipeltoja. Sinne olisi saanut mennä kävelemään peltoja pitkin, mutta oltais jouduttu maksamaan pääsymaksu ja kauempaa katselu riitti ihan mainiosti.
Seuraavana kurvattiin Holy Water Templelle, eli pyhälle temppelille, jossa perinteisesti puhdistaudutaan synneistä lähteestä pulppuavan veden alla. Me turistitkin oltais saatu puhdistautua, jos olis ollut omat sarongit mukana, mutta ei ollut. Vesi oli tosi kylmää joka tapauksessa 😄 Täällä muuten temppeleihin eivät naiset saa mennä menkkojen aikana eikä pitkät hiukset hulmuten (pitää laittaa kiinni) ja sekä miehillä ja naisilla pitää olla säädyllisen pituiset pöksyt/hameet. Siksi meidän koko poppoo pukeutui komeisiin saronkeihin, jotka sai lainata portilta ilmaiseksi.
Temppelin jälkeen käytiin lounaalla. Löydettiin joku tosi paikallinen pieni kioski/kuppila, jossa ruoka oli kyllä vähintäänkin epäilyttävää ja seissyt lämpimässä taatusti tunteja. Hintaa annoksella oli kuitenkin vain 25 000 rupiaa eli 1,6€, mikä on tosi halpaa täällä, joten minäkin nakersin vähän haaleaa riisiä ja tofun palasia hyvillä mielin. Ja turvallisia maahantuotuja Oreo-keksejä jälkkäriksi 😂
Ja sit mentiin mun lempparikohteeseen! Kahviplantaasille! ❤❤
Kaikki ovat varmasti kuulleet siitä kuuluisasta kissankakkakahvista, joka maksaa jonkun parikymppiä kuppi Suomessa? Luwak-kahvia valmistetaan mm. täällä Ubudissa, sillä plantaasilla missä kävimme. Saatiin ensin pieni esittelykierros erilaisten kahvien valmistuksesta, haisteltiin ja maisteltiin kahvipapuja ja saatiin kokeilla niiden paahtamista paikallisen vanhan rouvan kanssa. Nähtiin kuuluisia sivettikissoja häkeissä (ne kuulemma ovat pääasiassa luonnossa vapaana, eivätkä joudu olemaan näissä häkeissä koko ikäänsä, huh) ja lopulta päästiin maistelemaan erilaisia kahveja ja teelaatuja ilmaiseksi. Ainoastaan Luwak-kahvista jouduttiin maksamaan 50 000 rupiaa eli 3,3€/kuppi.
Ja kyllä makuhermoja hemmoteltiin. Minä kahvin ystävänä ihastuin erityisesti Ginseng-kahviin, ja saatoin ostaa sitä kotiinkin mukaan paketillisen. Luwak-kahvi maistui (yllätys!) kahvilta! Aika voimakas maku, mutta oikein hyvää. Ei maistunut paskalta 😄 Ihasteltiin ympärillä kasvavia ananaksia ja kanelipuita, joiden kaarna tuoksuu kanelilta, höpötettiin ja siemailtiin kahveja. 😊
Ja viimeisenä hurjasteltiin Dikon kyydissä vesiputoukselle. Muu porukka lähti uimaan putoukseen, mä jäin Dikon kanssa istumaan terassille ja katsomaan maisemia, koska en halunnut kävellä arvaamattoman vatsani kanssa jyrkähköä reittiä alas ja takas ylös. Ja vesi oli tällä hetkellä kuulemma matalalla ja likaisimmillaan sadekauden takia, joskus se on kuulemma yhtä kirkasta kuin vesitemppelin pyhä lähde. No, muilla näytti kuitenkin olevan kivaa 😄
Palattiin hostellille noin kuuden maissa rättiväsyneinä, ja muut lähtivät vielä illalla syömään. Kieltäydyin kutsusta liittyä seuraan, koska kun olen viimeiset kaksi iltaa lähtenyt mukaan, olemme aina päätyneet jatkamaan iltaa johonkin baariin. Ja kolmen ylisosiaalisen päivän jälkeen tarvitsin vähän omaa Iina-aikaa. Kävin yksin syömässä ja kävin ajoissa nukkumaan 😊
Ja tänään täällä sataa taas. Seuraavan kerran kun sade taukoaa, aion kyllä käydä hankkimassa sateenvarjon, etten olis niin jumissa hostellilla aina kun sataa...
Kuulemisiin ❤
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti