Eilen lähdin Kutalta hyvillä mielin, vaikka kaupunki on ihan sympaattinen ja tykkäsin erityisesti pikkukaduista ja katutaiteesta siellä. Mutta paikan turistipopulaatio ei ollut erityisen kiinnostavaa, perseileviä nuoria ja paljon perheitä aurinkomatkalla. Enkä muuten sittenkään lähtenyt vielä sinne minne alun perin aioin, vaan vähän eri suuntaan!
Lähdettiin minibussikyydillä satamaan, matka kesti useamman tunnin, ja satamassa vaihdettiin veneeseen. Kuten tiedätte, en ole erityisemmin veneilyn ystävä, ja tästä saarille kulkevasta kyydistä on paljon varoiteltu, että se voi olla aika höykytystä. Tsemppasin vaan itseäni, että harvoin täällä veneitä varmaan uppoaa kuitenkaan (en toki tiedä tilastoja oikeasti)
Yllätyinkin positiivisesti, kun matka oli tosi tyyni ja rauhallinen. Eniten ärsytti henkilökuntaan kuuluva äijä joka koko matkan huhuili "coold beer cold beer!!", vaikka kukaan ei bisseä halunnut :D Parin tunnin päästä saavuttiin Gili Airille.
Gili Air on Gilin saarista lähinnä Lombokia ja kauimpana Balista, ja tunnelmaltaan se on kahden muun saaren välimaastoa. Gili Meno on lähes autiosaari, Gili Trawanganilla puolestaan on enemmänkin väkeä. Täällä sen sijaan on ainakin näin low-seasonin aikana tosi rauhallista, mutta kuitenkin jonkin verran elämää. Täällä on käsittämättömän hiljaista, koska moottoriajoneuvoja ei ole yhtäkään. Vain pyöriä ja hevoskärryjä. :)
Tulin hostellille, jota saksalaispoika Kuala Lumpurissa oli suositellut, otin sängyn dormista ja totesin, että paikassa ei vissiin asu ketään muita mun lisäksi.. :D Iltaa kohti onneksi hostellin baariin tuli porukkaa ja tänään aamiaisella tapasin muita täällä asuvia, vaikka meitä ei olekaan kuin kourallinen. Hostelli itsessään on siisti, kotoisa ja just sen oloinen, et jos täällä olis vähän enemmän porukkaa, olis parhaat illanistujaiset koskaan.
Koska saari on ihanteellisen rauhallinen, täällä on paljon pariskuntia kuherrusmatkoilla. Myös reppureissaajia on näkynyt joitakin, mutta enimmäkseen olen hengaillut paikallisten kanssa. Hostellin, kahviloiden ja baarien henkilökunta sekä oikeastaan kaikki paikalliset ovat äärimmäisen mukavia ja tuttavallisia, eikä oikeastaan kertaakaan ole vielä tarvinnut syödä tai juoda yksin.
Tänään kävin fillariretkellä saaren ympäri, pyörän vuokra oli 50 000 rupiaa eli 3,3€/vuorokausi. Maisemat olivat huikeita ja paikalliset joka baarista ja hieromosta huutelivat tervehdyksiä hymyssä suin mun ajaessa ohitse. Välillä maasto muuttui hankalaksi, kun kova hiekkatie muuttui pehmeäksi kuin hiekkalaatikko :D mulle oli joku sanonut, että matkassa kestää noin tunnin verran, mutta oon aika varma että mulla meni tuplasti se aika, kun pysähdyin ottamaan valokuvia vähän väliä.
Lopulta pysähdyin jonkun rantabaarin eteen, kävin uimassa käsittämättömän kirkkaassa vedessä ja hengailin jonkun aikaa henkilökunnan kanssa pelaamassa pingpongia :)
En ole vielä suunnitellut seuraavien päivien ohjelmaa, enkä aiokaan! Nyt chillaan vain.
Haleja!❤
Näyttää ihanalta paratiisilta :-)
VastaaPoista