Nyt ollaan jo vaihdettu maisemia aivan täysin, mutta netti toimii täällä ja kerronkin siis tässä postauksessa viimeisen noin viiden päivän touhuista.
Torstaina lähdettiin Vang Viengistä samanlaisella minibussilla, jolla oltiin sinne mentykin. Sillä erotuksella, että minä jouduin/pääsin istumaan kuskin viereen etupenkille ja vaikka tilaa oli ruhtinaallisesti, jäätävä ilmastointi puhalsi koko 4h suoraan naamalle ja kuskin ajamisen seuraaminen niin läheltä oli lievästi hermostuttavaa :D
Vientianen bussiasemalla vaihdettiin sleeper-bussiin, jota oltiin aluksi vähän kauhulla odotettu. Kävi ilmi, että bussi on täynnä länsimaisia reppureissaajia ja sängytkin olivat ihan ookoo. Siis ei missään nimessä ruotsinlaivan hytti, mutta parempi kuin Bangkok-Nong Khai-sleeperjuna. Sängyissä nukuttiin pareittain, ja sillä hetkellä, kun viereisen sängyn iloinen israelilaispoika sai viereensä kusipäisen, marisevan ja paikoin aggressiivisen ison miehen, kiitin taivaita pienestä tutusta Ninnistä.
Sänky toki tuntui silti ahtaanpuoleiselta, ja tärinäkin häiritsi, mutta sain nukuttua verrattain loistavasti. Matka alkoi siis noin klo 19 ja perillä Etelä-Laosin Paksessa oltiin auringon noustessa kuuden maissa. Taas vaihdettiin kulkuvälinettä ja 7.30 kiidettiin bussilla satamaa kohti. Jos aiemmin minibussin ilmastointi oli liian kylmä, niin tässä kulkupelissä tuli jo Suomen talvi, takkatuli ja toppatakit elävästi mieleen.
Matka maksoi meille kokonaisuudessaan n. 26e per naama. Kilometrejä tuli kiitettävästi, ja säästettiin yhden yön majoitus, ja kaikki toimi kuten pitikin.
Satamassa noin klo 11-12 välillä kiivettiin veneisiin edelleen saman reppureissaajaporukan kanssa. Veneeseen koikkelehti myös vanha, hieno nainen valkoisessa mekossa ja korkokengissä!! Israelilaispoika auttoi hämmentyneen länsimaalaismummon veneeseen herrasmiesmäisesti ja matka kohti Don Detiä saattoi alkaa.
Don Det on saari Laosissa, Mekong-joella alueella joka tunnetaan myös 4000 Islandsina. Se on pienehkö, leppoissa pikkupaikka, jossa on kuitenkin verrattain tosi paljon reppureissaajia ja ilmeisesti kaikki Aasiassa tällä hetkellä oleskelevat suomalaiset. Koko reissulla ei olla vielä törmätty muihin meikäläisiin, mutta Don Detillä pelkästään meidän naapurissa asui kai viisi.. :D Maksettiin joenrantabungalowista 30 000 kipiä (vähän yli 3e) yhteensä eli alle pari euroa per naama.
Don Detillä kurvailee moottoripyöriä ja fillareita pitkin poikin, koska autolla siellä ei oikein voi liikkua. Eipä tarvitsisikaan, koska saaren ympäri kulkeva kävelytie on vain noin 7km pitkä. Maisemat ovat maalaismaiset ja erilaisia kanalintuja ja kukkoja ja possuja ja puhveleita sekä tietysti kissoja ja koiria näkyy joka suunnassa.
Lauantaina vuokrattiin siis polkupyörät (10 000kipiä eli noin 1€) ja ajeltiin saaren toiseen päähän. Matka kulki ihanaa pientä hiekkapolkua erilaisten asumusten, peltojen ja maatilojen ohitse, ja Ninni, meistä se pyöräilyekspertti, sanoi että matka oli korkeintaan noin 1,5km.
Saavuttiin kapealle sillalle, jonka ylitimme Don Khonille, naapurisaarelle. Sillalla piti maksaa 35 000kipiä (n. 4€) maksava pääsymaksu, jolla saimme myös lipun katsomaan vesiputouksia. Saarella olisi ollut toinenkin vesiputous, ehkä jopa hienompi, mutta se jäi tällä kertaa käymättä uupumuksesta ja helteestä johtuen. Don Khonilla söin myös aivan tosi hyvää Mekongjoen kalaa banaaninlehden sisällä paistettuna. Nam!
Paluumatkalla testattiin myös pientä rantaa, jossa pystyi vain kahlaamaan ja virtauskin oli aivan liian kova. Paikalliset lapset kyllä handlasivat siellä uiskentelun ja leikkimisen hyvin!
Sunnuntaina ja maanantaina otettiin haltuun Don Detillä ranta, jota käytetään myös satamana kaikille saapuville ja lähteville turisteille sekä ilmeisesti ainakin Beerlao-kuljetuksille. Silloin kun veneitä ei ollut, rannalla oli ihanaa uida raikkaassa kevyesti virtaavassa joessa. Ekaa kertaa tuli biitsifiilis hiekalla makoillessa :) rusketuin myös huomattavasti.
Sunnuntai-iltana istuttiin bissellä Reggae Barissa, jota tapaamamme suomalaiset suosittelivat. Meininki oli ihan hauska, ja se tosiaan oli varmaan ainoa paikka koko saarella joka oli auki yli klo 23. Muutenkin Laosissa menee kaikki kiinni tosi aikaisin näin helsinkiläisen näkökulmasta.
Maanantaina kokeiltiin paikallisia pumpkin burgereita eli kurpitsapurilaisia sekä inkivääriolutta One More Barissa. Auringonlaskua katsellessa pitkän rantapäivän jälkeen ne maistuivat tosi hyviltä ja pirteä, jopa sarjakuvamainen australialainen baarinpitäjä Lee hihkui meidän (ja kaikkien muidenkin) tilauksille "awww, that's a really good choice!"
Tiistai-aamuna jatkettiin matkaa. Kerron siitä seuraavassa postauksessa, et ei tuu liian pitkä stoori :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti